Nyyppärin tietopaketti lonkkareihin.

Ensimmäistä pitkää lautaa hankkiva on helposti hukassa päätöstensä kanssa. Jos on aivan kuutamolla mistä pitkällä laudalla laskemisessa on kysymys, kannattaa käydä lukemassa tämä Wikipedian artikkeli.

Mikä on longboard? Jotkut sanovat, että laudan pitäisi olla yli 36-tuumaa, toiset väittävät rajan olevan 39-tuumaa. Yksi hyvä määritelmä on lauta joka on yhtä pitkä tai pidempi, kuin lautailijan jalka lattiasta reisiluun ja lonkan yhtymäkohtaan. Toisaalta pituuteen ei kannata tuijottaa kovinkaan tarkasti, vaan tärkeämpää on se, että lauta sopii mahdollisimman hyvin tarkoittuun käyttöön.

Tässä artikkelissa keskitymmekin itse lautojen ominaisuuksiin. Toisin kuin lyhyissä laudoissa, on longboardeja monenlaisia moneen käyttöön. Ensimmäisenä pudotetaan se harhakäsitys, että olisi olemassa yksi ns. yleislonkkari, joka käy kaikkeen. On toki olemassa lautoja, jotka ovat monipuolisia, mutta usein tiettyyn käyttöön löytyy se optimaalinen dekki. Longboard harrastajat puhuvatkin usein nuoliviinin (quiver) hankkimisesta, jolloin jokaisesta "tyylisuunnasta" saadaan mahdollisimman paljon irti.

Ensimmäiseksi lonkkari kannattaa hankkia mahdollisten omien mieltymysten mukaan, ottaen huomioon, että se sopii myös omaan elinympäristöön (onko alueella pitkiä mäkiä jne.). Erilaisia longboardeja löytyy slaidailuum, kruisailuun, alamäki-käyttöön, Slalom-käyttöön, pooli- ja ramppikäyttöön jne.

Käydään läpi yleisimmät. Käytän esimerkkinä pääasiassa Gravityn dekkejä, koska tunnen ne parhaiten, mutta monilta muilta valmistajilta löytyy vastaavilla spekseillä varustettuja lautoja.

Pooli- ja Ramppilonkkarit

Jotkut eivät pidä alle 39- tuumaisia dekkejä lonkkareina, mutta ei anneta sen häiritä. ;) Pooli- ja ramppilonkkarit ovat yleensä noin 33"-36" pitkiä ja yli 9" leveitä ja kunnollisella tailillä ja nosella varustettuja.

Tälläinen lonkkari on parhaimmillaan luonnollisesti rampeissa, pooleilla ja skeittiparkeissa, mutta soveltuu myös mainiosti slaidaamiseen, sekä toimii porttina niihin "oikeisiin" lonkkareihin pikkulaudalla skeitanneille. Vasemmalla esimerkkinä Gravityn Pool36.

Kruisailulonkkarit

Tämä on ryhmä johon voidaan laittaa suurin osa lonkkareista ja siitä löytyy monenmoista edustajaa. Ryhmän löyhäksi tunnusmerkiksi voisi sanoa noin 38"-47+" pituus (saatavilla on jopa 60-tuumaisia). Jos ei tiedä mitä on hankkimassa, niin ensimmäiseksi lonkkariksi kannattaakin ehkä hankkia tästä ryhmästä noin 40-tuumainen lauta jossa on kunnon taili. Tällaisellä laudalla on mukava lasketella mäkiä, muuten vaan potkutella ympäri kaupunkia sekä ottaa ensimmäiset askeleet slaidauksen hauskaan maailmaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisestä laudasta voisi olla vaikka Gravityn Minicarve tai SurfOne Plumeria Branch.

Alamäkilaudat

Alamäkilaudat ovat erikoislautoja, jotka ovat usein madallettuja sekä huomattavasti jäykempiä kuin peruslonkkarit. Laudoilla on tarkoitus laskea pitkiä mäkiä mahdollisimman lujaa ja harrastajat käyttävätkin usein moottoripyöräilijöille tarkoitettuja nahkapukuja ja täyskypäriä estääkseen loukkaantumiset jos sattuu kaatumaan kovasta vauhdista. Etelä-Suomen sangen tasainen topografia ei suosi downhill-harrastusta, joten näitä lautoja ei kovin usein täällä näe. Esimerksi alamäkidekistä voisi laittaa Landyachz DH Race dekin.

Slalomlaudat

Slalom laudat ovat yleensä lyhyitä, jopa lyhyempiä kuin nykypäivän neppikset. Ne ovat erikoisdekkejä, jotka ovat tarkoitettu Slalom-kilpailuihin joissa ajetaan kilpaa ja mutkitellaan kumitöttöröiden välitse. Esim. Gravity 29" Super Slalom

Lautojen erityispiirteet

Lautaa valittaessa on vielä hyvä ottaa huomioon muutamia seikkoja:

• Mahdollinen concave; laudan leveyssuunnassa oleva taivutus. Tasaiset laudat ovat hyviä peruskruisailuun ja laudalla tanssimiseen, mutta vähänkään vauhdikkaammassa menossa kunnon concave pitää jalat hyvin laudalla. Concaven määrä ja muoto ovat sitten niitä makuasioita.
• Mahdollinen rocker tai camber; laudan pituussuunnassa oleva taivutus. Tämä vaikuttaa laudan jäykkyyteen/joustavuuteen.
• Laudan jäykkyys/joustavuus; Jäykemmät laudat ovat pääsääntöisesti vakaampia kovassa vaudissa ja temppuja tehdessä. Joustava lauta on taas erittäin mukava, kun lasketaan mutkamäkeä ja tyylitellään syviä käännöksiä.

Laudan muotoon vaikuttavat myös seuraavat asiat:

• Pintailit ovat tyylikkäitä suippoperäisiä kruisailulautoja, joilla on mukava lasketella mäkiä.
• Taili taas mahdollistaa kickturnien ja temppujen tekemisen laudalla.
• Nose on vastaava kuin tail, mutta luonnollisesti laudan nokassa, mutta usealle vähemmän tarpeellinen kuin taili.
• Cut outs ja wheel wells eli laitaan tehdyt leikkaukset, joiden tarkoitus on estää renkaan osuminen lautaan (wheel bite) tiukoissa kaarroissa.

Trukit

Lonkkarit ovat yleensä noin 8-10" tuumaa leveitä, joten sopivia trukkeja ei välttämättä löydy jokaisesta skeittikaupasta. Trukit ovat hyvä olla niin leveät, että renkaan ulkoreuna on samalla tasolla laudan reunan kanssa. Tarpeeksi leveitä trukkeja, löytyy mm. Trackeriltä, Independentiltä, sekä valmistajilta, jotka ovat erikoistuneet lähes ainoastaan lonkkaritrukkeihin. Näitä ovat esimerkiksi Randall, Holey ja Seismic.

Normitrukeista, jotka ovat siis rakenteeltaan samanlaisia kuin neppiksissä (lyhyet laudat) Independentit kääntyvät tiukimmin. Trackerit ovat hieman matalammat ja kääntyvät progressiivisemmin. Trackerit saa kyllä kääntymään tiukasti, mutta silloin saa kantata kunnolla. Voisikin sanoa, että Trackerit ovat "surffimmat" kuin Indyt.

Randalit ja Holeyt ovat sitten hieman korkeampia trukkeja, jotka ovat suunniteltu mäenlaskuun, joten niillä voi mukavasti tehdä syviä kaartoja. Ne ovat pääsääntöisesti vakaampia kovassa vauhdissa kuin normitrukit. Seismiccejä en ole itse päässyt kokeilemaan, mutta niillä on oma fanaattinen käyttäjäkuntansa. Niissä ei käytetä tavallisia trukkikumeja vaan asia hoidetaan jousilla.


Renkaat

Lonkareissa käytetään yleensä isompia renkaita kuin neppiksissä. Rengaskoot vaihtelevat 58-95mm välillä - yleisimmin 65mm:n kummallakin puolen. Renkaiden kovuuksissa on eroja käyttötarkoituksen mukaan. Skeittien renkaiden kovuus luokitellaan durometriluvulla joka liikkuu yleensä 72A:n ja 100A:n välillä. 72A on todella pehmeä rengas joka sopii hyvin pidon ja pehmeytensä takia röpelöisellä asvaltilla kruisailuun ja syviin kaarroksiin. 100A on kovin mahdollinen rengas ja soveltuu vaneriramppeihin ja todella sileällebetoni tms. pinnalle. Peukalosääntönä voisi pitää:

• 72A-82A: Asvaltilla kruisailu ja mäenlasku
• 82A-90A: kaupungilla temppuilu, bankeillä ja ojalla ajelu.
• 90A-100A: Skeittiparkit, asvaltilla slaidailu, rampit, poolit yms.

Koska täällä Etelä-Suomessa missä maasto on sangen tasaista, mäet lyhyita ja mutkat tiukkoja on todettu, että esimmäiseksi lonkkariksi on useimmiten hyvä valita jokin noin hieman joustava noin 40-tuumainen lauta jossa on taili. Jos veri vetää enemmän slaideihin ym. temppuiluun trukeiksi kannattaa valita sopivan levyiset Trackerit, Indyt tms. Jos suuntaus on enemmän mäenlaskuun kannattaa valita Randallin tyyppiset trukit. Renkaat sitten käyttötarkoituksen mukaan. Tämäntyyppinen lauta ei ole liian pitkä täkäläisille tiukoille mäille ja sillä on mukava ajella mm. Nokian bänkeillä, Ojalla sekä slaidata Linnanmäen slaidivuorella. Ensimmäisen lonkkarin tultua tutuksi, voi sitten alkaa suunnitella mahdollisen nuoliviinin kokoamista. ;)

Lisää tietoa aloittelijalle löytyy mm. Longboardaajille suunnatulta Silverfishin keskustelualueelta.